Lomakkeen lähettäminen vaatii roskapostin suodatuksen takia selaimelta JavaScript-tuen.

Mehiläiset

Mehiläispesä herää eloon keväällä.

Päivälämpötilan ylittäessä 10 astetta mehiläiset lähtevät puhdistuslennolle.

Mehiläisten satokausi alkaa pajun kukinnasta ja kestää loppukesään horsman kukintaan. Mehiläispesässä on yksi emo- kuningatar ja kaikki pesän mehiläiset ovat sen jälkeläisiä. Emot vaihdetaan pesiin parin vuoden
välein. Uusi kuningatar saapuu yleensä postitse ja esitellään ns. emokalikassa eli pienessä muovihäkissä pesän asukkaille. Useimmiten emoton pesä ottaa uuden kuningattaren hyvin vastaan.

Yksi pesä tuottaa keskimäärin 40 kg hunajaa joskin vuosittainen määrä vaihtelee todella paljon. Hunaja kerätään, lingotaan, siivilöidään ja purkitetaan loppukesästä. Siihen ei lisätä mitään vaan se on täysin puhdas luonnontuote. Mehiläispesästä saadaan myös siitepöyä keräimillä, propolista eli kittivahaa ja pergaa eli mehiläisten itsensä säilömää siitepölyä.

Talviruoaksi annetaan sokeriliuosta. Talven mehiläiset viettävät talvipallossa pesän sisällä, emo on pallon keskellä jossa on lämpimintä. Jos mehiläispesää kohtaa nälänhätä kaikki mehiläiset kuolevat nälkään eikä vain osa, siinä mielessä se on enemmäkin yksi olento kuin tuhansia erillisiä.

Mehiläispesän hoitaminen on hyvin kiehtovaa ja parhaiten niihin tutustuukin käytännön töissä, mutta ennen ensimmäisen pesän hankintaa kannattaa ehdottomasti käydä mehiläishoidon peruskurssi tarvittavien perustietojen saamiseksi ja jotta pääsee tutustumaan mehiläisiin niiden pesillä.

Meillä pesät on sijoiteltu niin että niiden ympärillä ja lähialueella on mahdollisimman paljon luomupeltoa, pääsato tuleekin apilasta. Mehiläinen on merkittävä kasvien pölyttäjä, niin puutarhassa kuin pelloilla. Se on lauhkea eikä pistä herkästi, lähes kaikki mehiläisenpistot tulevat kun pesä aukaistaan huonolla säällä tai hoitaja tekee käsittelyvirheitä.

Lisäinfoa mehiläisistä saa Suomen Mehiläishoitajain Liitosta.